Kerran kun aloitin pienen ruoasta& maailmanmenosta -suosittelusarjani, jatketaan hieman vielä kolmannella aiheella, joka liippaa hyvin läheltä palstalla käsittelemiäni aiheita muutenkin, nimittäin urheilua ja ruokailua.
Kun tutkailee palstahistoriaani, suhteessa treenipostauksiin kirjoitusten joukossa on aika paljon myös ravinto- ja ruoka-aiheisia postauksia. Miksiköhän?
(Jos et itse keksi vastausta edelliseen, vastaan kysymykseen kirjoituksen lopussa.)
Jutun kuvituksena osa palstanpitäjän tylsästä, mutta nopeasta ja maukkaasta aamiaisesta – joka EI ole sama jok'inen aamu...
--
Tässä välissä ohjaan teidät urheilupiireissä jonkin verran ajattelua herättäneen blogikirjoituksen pariin. Sundvikin Sami kirjoitti helmikuun lopussa ajatuksiaan suomalaisten huippu-urheilijoiden ravintovalmennuksesta.
Tiivistetysti Samin mukaan: sitä ei ole.
Val di Fiemmen kisojen jälkeen haetaan jälleen syitä, miksi suomalaiset pärjäävät muita pohjoismaisia kilpatovereitaan heikommin...
Se että norjalaiset hiihtäjät vaikuttavat taas MM-kisoissa tyrmäävän ylivoimaisilta, ei ole pelkkää sattumaa. Norjalaiset ovat hyödyntäneet suomalaistakin huippuosaamista mm. ravintolisäohjelmien suunnittelussa, samoin he ovat käyttäneet pitkään työkaluna tarkkoja hivenainemittauksia. On aika surullista, että Suomesta löytyy osaamista joka kelpaa kyllä muiden maiden edustusjoukkueille, mutta ei suomalaisille.
Viikonloppuna kun katseli mieshiihtäjien selityksiä kisan jälkeen, tunnetila vaihteli epätodellisen ja surullisen välillä. “Jostain tuli lihaskramppeja, en osaa yhtään sanoa mistä. Eikä sitä enää kannata miettiä. Joku meni pieleen. Toivotaan nyt että kun seuraava kisa on lyhyempi, niin niitä ei ehtisi tulla”. En tiedä oliko yritetty hauskana loppukevennyksenä, mutta todennäköisesti lähempänä totuutta kuin haluaisin uskoa.
Lue loput Samin ravintovalmennuskritiikistä täällä.
Kaikki ei ole niin heikosti kuin alku antaa olettaa, mutta virallisten tahojen tietotaidon (tai tahtotilan) puute kummastuttaa...
--
Huippu-urheilija tai tavallinen liikkuja, ruokalautasen sisältö on merkittävä tekijä siinä, kuinka keho palautuu ja toipuu urheilun ja tavallisen elämän rasituksista. Mitä enemmän rasitusta – fyysistä tai henkistä – sitä enemmän kehomme kuluttaa ravintovarastojaan elimistön erilaisissa metabolisissa (aineenvaihdunnallisissa) reaktioissa. Viljeltävän maaperän köyhtymisen vaikuttaessa myös ruokamme sisältämiin ravintoaineisiin köyhdyttävästi varsinkin kovan rasituksen alla olevien yksilöiden tulisi huolehtia terveydestään paitsi kovalla treenillä myös sitä vastaavalla ruokailulla.
Tämä on vastaus siihen, miksi tällä treenipalstalla puhutaan niinkin paljon ruoasta ja ravitsemuksesta.
Se on muuten samalla syy siihen, miksi turvaudun nyt tänä keväänä ruokapuolellakin kokonaisuuksia hallitsevaan valmennukseen.
--
P.S. Ja siihen viimeisimpään BS-seurantakäyntiin ja sen herättämiin ajatuksiin palataankin toivottavasti jo seuraavissa posteissa. Ses då!
